Suomalaista autokantaa pyritään muovaamaan pikkuhiljaa sähkökäyttöiseksi.
Traficom myöntää sähköautoille hankintatukia.
Sähköautojen energiankulutus on luokkaa 15-30 kWh/100 km. Vertaa ensin -sivuston tekemän selvityksen mukaan keskiverto suomalainen ajaa autoa noin 15 000 kilometrin verran vuoden aikana.
“Tällä ajomäärällä sähköauto maksaa itsensä takaisin nopeimmillaan vajaassa 6 vuodessa ja hitaimmillaan noin 12,5 vuodessa.”
-vertaaensin.fi
Vuonna 2021 suomalaisen autokannan keski-ikä oli 12,6 vuotta.
Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) selvityksessä ilmenee, että sähköauton kolarikorjaus on noin 1,5 kertaa kalliimpaa kuin polttomoottoriauton.
Akunkesto
Sähköautojen akunkestoa on epäilty. Lisäksi akut ovat toistaiseksi haastavia ja kalliita vaihtaa.
Kiinassa on aloitettu hanke, jonka tavoitteena on luoda akuille tietyt standardiominaisuudet, jolloin ne olisivat vaihtokelpoisia eri automerkkien välillä.
Sähköauton minimiakunkestoksi luvataan useimmissa tapauksissa 100 000-150 000 kilometriä. Yhdysvalloissa sähköautojen akuilla on vähintään 8 vuoden tai 160 000 kilometrin takuu.
Akkujen kierrätys haasteena
Sähköautojen akunkesto ei liity vain auton ylläpitoon, se on myös ympäristöhaaste.
Litiumioniakuissa käytetään harvinaisia maamineraaleja kuten nikkeliä, kobalttia ja mangaania. Sähköautojen tuotanto voi aiheuttaa vajausta näiden materiaalien saatavuudessa.
Nissanin ja Volkswagenin kaltaiset autovalmistajat ovat ottaneet käyttöön akkujen kierrätysmenetelmiä.
Arvioiden mukaan litiumakkujen kierrätysprosentti on tällä hetkellä kokonaisuudessaan noin 5%.
Automatisoitu kierrätys vielä tehotonta
Kierrätyksen yhteydessä akustojen litiumionikennot täytyy purkaa. Tämä on tarkkuutta vaativaa työtä, jossa on räjähdysvaaran riski. Nykyään käytössä olevat automatisoidummat akustojen kierrätysmenetelmät ovat Faraday-instituutin tutkijoiden mukaan vielä osin tehottomia ja käsin purkaen akuista saa paremmin raaka-aineita talteen.
Suomen tuoretta akkustrategia aiotaan päivittää
Suomelle on laadittu kansallinen akkustrategia elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla.
Arvostelijoiden mukaan se on jo osittain vanhentunut.
Turun yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo sanoo, että Suomi on nyt jäänyt jälkeen akkuteknologiassa. Isoja tehtaita on perustettu eri puolille Eurooppaa.
Varkauteen rakennettiin vuonna 2009 akkutehdasta, mutta hanke oli epäonnistunut.
“Suomesta olisi voinut tulla akkujen suurvalta.”
Kiinassa akut päätyvät monesti luontoon ja pimeille markkinoille.
Kiinassa monet käytetyt akut myydään nk. pimeillä markkinoilla. Haitallisia materiaaleja päätyy myös luontoon. Akkuja on jo poistettu käytetty 200 000 tonnin edestä ja seuraavan kolmen vuoden aikana 800 000 tonnin edestä. Pekingin teknologiainstituutin professori Wu Fengiä mukaan jo 20 grammainen akku voi saastuttaa kolmen uima-altaan kokoisen vesialueen.
“Jos akku haudataan maahan, se voi saastuttaa neliökilometrin alueen 50 vuoden ajaksi.”
Sähköautojen kohdalla voidaan pohtia, onko kyseessä hyödyllinen ja välttämätön uusi teknologia, kuten EU asian esittää, vai kuten nimimerkki H.H. vertaaensin.fi-sivuston kommentissa asian ilmaisee: “Vihreän siirtymän propagandaa tuutin täydeltä ja kansa maksaa taas.”
Mitä mieltä aiheesta?
VIIMEISIMMÄT KOMMENTIT