Kylvöaika on käsillä, mutta märät pellot haasteena
Myöhäinen kevään alkaminen on viivästyttänyt kylvöjen aloittamista ympäri maata.
Maa on märkää, joten traktoreita liikkuu vasta harvoilla pelloilla.
Eteläisessä Suomessa jokien vedenkorkeudet ovat laskussa, mutta vesi on vieläkin paikoin korkealla. Pelloilla on edelleen vettä.
Monin paikoin järvien vedenpinnat nousevat huomattavasti keskimääräistä korkeammalle tänä keväänä.
-vesi.fi/vesitilanne
YLE: “Ennätysmäärä peltoalasta voi jäädä viljelemättä”
Maatalouden haasteet ovat puhuttaneet viimeaikoina. Väkilannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut, energian hinta on kohonnut, siementen hinta on noussut ja monet kustannukset ovat kohonneet.
Öljyn hinnan vaihteluun viljelijät ovat tottuneet, mutta monien kustannusten yhtäaikainen tuntuva nousu on uutta.
-viljelijä Erik Perklén
Viljely tulee tarpeeseen
“Tänä vuonna ei varmaan kukaan tulee viisastelemaan, kannattaako viljaa viljellä. Ensimmäistä kertaa koko viljelijäuran aikana pitää nyt kylvää ihan tosissaan ja toivoa, että satoa tulee kunnolla. Vilja tulee tarpeeseen.” MTK:n valtuuskunnan jäsen Topi Kokkila kommentoi.
“Pelkkä kasvinviljely ei kuitenkaan riitä huoltovarmuuteen. Kotieläintuotanto on Suomen ruokatuotannon selkäranka.”
Kotieläintuotannossakin haasteita
Haasteet ovat koskeneet myös kotieläintuotantoa.
Lypsykarjatiloja oli Suomessa muutama vuosi sitten yli 10 000, nyt alle 5000.
Lue lisää:
Kylvöalaennuste 2022
MTK:n jäsentutkimuksen mukaan 40 prosenttia vastanneista aikoo supistaa satokasvien viljelyalaa tulevalle kasvukaudelle
Viljelyalan yhtistyöryhmän kylvöennusteen mukaan
Talvi oli haastava syysviljoille. Kovat pakkaset ja lumen ja veden vuorottelu teki syyskylvöjen talvehtimisesta epäonnistuneen.
Maatilapakkaamo Peltosiemen Oy suosittelee kauran viljelyä kannattavana.
“Kauran viljelyyn kannattaa panostaa tänä vuonna. Hyvän saatavuuden lisäksi se on edullinen ja hinta tulee olemaan hyvä ensi syksynä.”
Lannoitetilanteessa myös mahdollisuuksia
Lannoitteiden hintatilanne on saanut viljelijät myös pohtimaan väkilannoitteiden käyttöä yleisesti.
Kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta.
– Lannoitteita pitäisi käyttää vain siellä, missä niitä oikeasti tarvitaan. Osa viljelijöistä laittaa vähän liikaa, varmuuden vuoksi, Tuomisto sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan Suomi voisi olla täysin omavarainen lannoitteiden suhteen, jos kaikki keinot otettaisiin käyttöön
“Poliitikoilta tarvitaan päätöksiä, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä ja vähentävät riippuvuutta keinolannotteista, ennen kuin luonnon kantokyky pettää.”
orimattilainen maanviljelijä ja MTK-Uudenmaan puheenjohtaja Aleksis Kyrö kommentoi.
“Maanviljelijöiden asemaa parannettava.”
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) sanoo, että maanviljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa on parannettava nyt monin eri tavoin. Ruokaturvan ja huoltovarmuuden tilannetta hän pitää erittäin vakavana.
“Viljelijän on saatava tuotteestaan sellainen hinta, että se peittää tuotantokustannukset. Jonkinlaisia sopimusneuvotteluja kaupan kanssa on jo tekeillä, mutta lyhyempiä sopimuskausia tuisi suosia myös tulevaisuudessa.
Jos ei ole kannattavia maatiloja, ei ole ruokaturvaa.”
Suomen omavaraisuusasteeksi on arvioitu noin 80%.
VIIMEISIMMÄT KOMMENTIT