Lakiesitys avoimuusrekisteristä lobbareille
Hallitus on antanut lakiesityksen avoimuusrekisteristä eduskunnalle torstaina 16.6.
Laki velvoittaisi yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä ilmoittamaan eduskuntaa ja ministeriöitä kohtaan kohdistamastaan lobbauksesta eli pyrkimyksestä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin epävirallisesti.
“Avoimuusrekisterin tarkoituksena ei ole estää yhteiskunnallista vaikuttamista ja vuoropuhelua, vaan tehdä siitä nykyistä avoimempaa. Lobbauksen avoimuus vahvistaa demokratiaamme ja kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.”
sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Lobbausrekisteri on Pohjoismaiden ensimmäinen. Euroopassa vastaava rekisteri on käytössä 7 maassa.
Avoimuusrekisteri ei koske valtion virastoihin kohdistettua lobbaamista.
Tiedot julkaistaisiin avoimuusrekisteri.fi-palvelussa.
Rekisterinhoitajaksi tulisi Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Rekisteröintivelvoitteen määräytyminen
Vaikuttamistoiminnaksi katsottaisiin sellainen kansanedustajiin, ministereihin, poliittisiin avustajiin sekä eduskunnan ja ministeriöiden virkahenkilöihin kohdistuva yhteydenpito, jolla pyritään edistämään tietyn edun tai tavoitteen toteutumista eduskunnassa ja ministeriöissä tehtävässä valmistelussa ja päätöksenteossa.
“Avoimuusrekisteriin ei rekisteröidä järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa. Oikeushenkilöiden osalta esimerkiksi kaikki pienimuotoinen vaikuttamistoiminta ja tavanomainen asiointi viranomaisten kanssa jää rekisterin ulkopuolelle.” -oikeusministeriö.fi
“Tarkoitus tarjota puitteet yhteisten pelisääntöjen kehittämiselle.”
Oikeusministerin mukaan avoimuusrekisterin tarkoitus on sitouttaa lobbausta harjoittavat toimijat ja tarjota puitteet yhteisten pelisääntöjen, kuten hyvän edunvalvontatavan, kehittämiselle.
“Avoimuusrekisterin valmistelussa on jouduttu pohtimaan, mitä lobbaaminen on ja keneen se kohdistuu, ketkä velvoitettaisiin rekisteröitymään ja millaisia tietoja rekisteröitäisiin. Samalla on tullut pitää huolta, ettei poliittisia oikeuksia kavenneta tai ruohonjuuritason toimintaa vaikeuteta. Valmistelun aikana on kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei rekisteristä synny kohtuutonta hallinnosta taakkaa. Valmistelussa on toisin sanoen pyritty kehittämään sellainen malli, joka palvelee ja tukee Suomen vahvuuksia avoimena ja osallistavana yhteiskuntana.”
oikeusministeri Henriksson kommentoi.
“Lobbaus on tärkeä osa demokratiaa”
Finanssiala ry:n (FA) viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula toivoo, että myös muut Pohjoismaat ottavat mallia Suomen avoimuudesta.
“Lobbaus on tärkeä osa demokratiaa. Taitava päättäjä kuuntelee ennen päätöksentekoa eri intressi- ja asiantuntijatahoja. Suomi ei tarvitse lobbauksen avoimuusrekisteriä siksi, että lobbaus olisi meillä salakähmäistä kabinettipuuhastelua, vaan siksi, että siitä tulisi avoimempaa ja ymmärrettävämpää.” Yli-Huttula kommentoi.
Avoimuusrekisterilain on määrä tulla voimaan vuoden 2024 alussa.
Eikös samaiset tahot olleet tovi sitten poistamassa kyseistä ‘rekisteriä’ … Nyt ovat saaneet ‘uuden’ huippuajatuksen ja RKPkin ajattelee kalastelevansa ääniä ‘uudella’ keksinnöllään.
Saattaa tietysti onnistuukin, perustallaajan poliittinen muisti kun vaikuttaa olevan muutamia minuutteja.
Jos hallitsee mediaa, ei lobbareita tarvita. Karvalakkilähetystöjen aika on ohi. Eikä meidän eduskunta kohta edes päätä mitään.