MEDIAN ROOLI SIVISTYSVALTIOSSA
VALLAN KOLMIJAKO
Vanhan valtioteorian, vallan kolmijako-opin mukaan,
nykyaikaiset valtiosäännöt ovat vaikuttuneet vallanjako-opista, jossa
- toimeenpano-
- lainsäädäntö-
- ja tuomiovallan
on kuuluttava eri elimille.
Valtaa käytetään lakien säätämiseen ja niiden toimeenpanemiseen, sekä niistä tuomitsemiseen.
Vallan kolmijako Suomessa
Suomen valtiosäännössä vallan kolmijako-oppia sovelletaan seuraavalla tavalla:
1. Lainsäädäntövalta
°Eduskunta:
säätää lait ja valvoo hallituksen toimintaa.2. Toimeenpanovalta
°Valtioneuvosto eli hallitus:
pääministeri johtaa, presidentti nimittää pääministerin,
presidentti vahvistaa lait ja johtaa ulkopolitiikkaa ulkoministerin kanssa.3. Tuomiovalta
°Oikeuslaitos:
korkein oikeus, hovioikeus, käräjäoikeus.
“Kansa valitsee eduskunnan jäsenet ja tasavallan presidentin vaaleilla.
EU säätää lakeja ja ne on hyväksytettävä eduskunnassa.
EU on osittain Suomen keskushallinnon yläpuolella.”
–Vallan kolmijako Suomessa
4. valtiomahti ja vallan vahtikoira
On puhuttu, että neljäs valtiomahti olisi media.
“Media vahtii
mahdollisia epäkohtia yhteiskunnassa
tai valtaapitävien väärinkäytöksiä” -vastauksia.fi
“VALLAN VAHTIKOIRA” SANAKIRJASSA
Wiktionary:
Vallan vahtikoira:
- (kuvaannollisesti) kriittinen lehdistö, kriittinen media, valtiosta riippumattomat tiedotusvälineet
Liittyvät sanat: neljäs valtiomahti
Neljäs valtiomahti:
- (kuvaannollisesti) lehdistö, media
Liittyvät sanat: vallan vahtikoira
Median tehtäväksi mainitaan siis tiedotuksen lisäksi vallan kolmijaon tarkkailu.
Ulkoministeriön artikkeli aiheesta:
MEDIA: VALLAN VAHTIKOIRA
Sivistysvaltioissa hallitsevien ja hallittujen suhteissa median tulisi pääsääntöisesti asettua hallittujen puolelle. Parhaiten toimiva media tasapainottaa valtasuhteita kansan, kansalaisten eduksi. Tällöin mediasta tulee tavallaan poliittinen, muttei valtiollinen toimija.
Olennainen kysymys kaikkialla on, kuka omistaa median. Diktatuureissa media on valtion omaisuutta ja toimii sen mukaisesti. Muualla joukkoviestimet ovat paljolti yksityisessä omistuksessa. Ne voivat tietenkin itse päättää, asettuvatko ne hallitsevien vai hallittujen puolelle ainaisessa valtakamppailussa.
Poliittisesta roolistaan media ei voi irtautua vaikka monet viestimet niin haluaisivat. Jopa viihteellisimmät radiokanavat tai lehdet ovat poliittisia ainakin niin, että ne höttösisällöllään tyhmistävät kansaa vieraantumaan pois yhteiskunnallisten asian seuraamisesta. Tällainen media palvelee epäsuorasti valtaa pitäviä.
Vallan vahtikoirana media voi osallistua merkittävästi poliittiseen toimintaan julkistamisvallallaan. Sen keinot ovat moninaiset. Media voi nostaa tai upottaa poliittisia toimijoita niin hallituksen kuin opposition puolella. Viime eduskuntavaaleissamme muutamat ehdokkaat putosivat vallasta ilmiselvästi mediassa – tosin myös tosielämässä – tahraantuneen maineensa vuoksi.
Vesa Jaakola
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos.
Median valvonta Suomessa
Suomessa Julkisen sanan neuvoston tehtävä on valvoa sanan- ja julkaisunvapautta maassa. Sen ensisijainen tehtävä on ratkaista kanteita ja ylläpitää hyvää journalistista tapaa.
“Jotta suomalaisten luottamus mediaan säilyy myös jatkossa, onkin ensiarvoisen tärkeää, että Julkisen sanan neuvosto voi Eero Hyvösen johdolla vahtia, että Suomessa medialla on korkeatasoinen sanan- ja julkaisemisen vapaus. Sananvapaudessa on kuitenkin rajansa. Media on vallan vahtikoira, ja Julkisen sanan neuvosto pitää huolen että pureminen ei ole sallittua.”
–Terhi Raikas, Globalisti-lehti 2/2021
VIIMEISIMMÄT KOMMENTIT