Minun ukki on Karjalasta, joutui muuttamaan pois 10 vuotiaana yksin hevosella. Ei ollut helppo matka, kun ei voinutkaan palata kotiin. Koko elämään vaikutti tuo trauma. Ja seuraaviin sukupolviin myös, eli minun vanhempiin, perheeseen ja minuun.
90-luvulla Mauno Koivistolle tarjottiin, että Karjalan saisi takaisin. Ei ottanut.
Karjala oli hieno paikka. Luontoa, järviä, peltoja. Viipurissa oli hieno satoja pukutehtaita, kelloliikkeitä, kultateollisuutta, hattutehtaita, hienoja kauppoja ja ravintoloita, rantoja ja paljon tanssia, paljon musiikkia. Soittajia arvostettiin ja elämä oli hauskaa. Toki ahkeraa väkeä oli Karjala täynnä yleisesti, maata viljeltiin ja karjaa oli. Kunnon kestit ja hyvät seudut.
Eipä ole Karjalaa enää meillä, pitäisikö olla?
-varttikarjalainen
VIIMEISIMMÄT KOMMENTIT